Vaatimusten määrittelyn lähtökohtana on suunniteltavan laitteen käyttötarkoitus. Kun käyttötarkoitus tiedetään, voidaan määritellä ominaisuudet, jotka ovat välttämättömiä tarkoituksen toteuttamiseksi, sekä sellaiset ominaisuudet joilla saavutetaan lisäarvoa tuotteelle. Jälkimmäisistä rajataan toteutettaviksi ne, joiden toteuttaminen on mahdollista asetettujen parametrien puitteissa (esim. valmistuskustannukset).
Tämän järjestelmän tehtävä on periaatteessa hyvin yksinkertainen:
Käytännössä laitteen on mitattava ainakin
Matkan mittauksessa tarvitaan vähintään yksi nollattava mittari ("trippimittari") kokonaismatkaa mittaavan laskurin lisäksi.
Matkamittarien lukemat eivät saa nollautua, vaikka laitteesta katkaistaisiin sähköt yllättäen.
Edellä olevien ominaisuuksien toteuttamiseksi laitteessa on oltava
Yleisesti ottaen vain ohjelmiston avulla tehtävät lisäominaisuudet eivät nosta laitteen valmistuskustannuksia, elleivät ne vaadi suuremman muistin käyttämistä tms. Suunnittelukustannuksia ne tietenkin lisäävät ja vaikuttavat sitäkautta kokonaiskustannuksiin.
Toinen lista syntyi ominaisuuksista, jotka edellyttävät lisäyksiä laitteistoon, ja siten nostaisivat sarjavalmistuksessa yksikkökustannuksia:
Sarjaliitäntä mahdollistaisi myös vene-elektroniikan NMEA-standardiväylän tukemisen.
Koska tässä työssä kustannusten säästäminen ei ollut keskeisiä tavoitteita, oli helppo päättää toteuttaa kaikki yllä luetellut ominaisuudet (mikäli se ei osoittautuisi jonkin osalta turhan vaikeaksi).
Käyttöliittymän toteutusta ei juurikaan suunniteltu vaatimusten määrittelyn yhteydessä, vaan erilaisia mahdollisuuksia vain kirjattiin ylös myöhempää valintaa varten. Harkittavana olivat mm:
Ennen käyttöliittymätyypin lopullista valitsemista kokeiltiin myös numeronäppäimistön käyttämistä. Siitä kuitenkin luovuttiin, koska tässä sovelluksessa ei ole varsinaista tarvetta numeroiden syöttämiseen eikä toimintatapa vaikuttanut hyvältä.
Laitteen virrankulutuksen on oltava mahdollisimman alhainen. Purjeveneessä saadaan sähköä akusta, jota ladataan moottorilla, jota käytetään vähän. Sähkön loppuminen on potentiaalinen ongelma, jota ei pidä tehdä todennäköisemmäksi.
Virrankulutuksen minimointi tarkoittaa käytännössä CMOS-tekniikkaan perustuvan laitteiston käyttämistä. CMOS-tekniikkaa käytettäessä taas laitteiston kellotaajuus vaikuttaa suoraan verrannollisesti virrankulutukseen, joten prosessorin kellotaajuus kannattaa laskea niin alas kuin vain on mahdollista. Prosessorin kellotaajuuden minimointi asettaa tietysti ohjelmistolle vaatimuksia, joten tässä tapauksessa ympäristövaatimuksien asettamista virrankulutusehdoista voidaan suoraan johtaa ohjelmistovaatimuksia. Pienimmän mahdollisen kellotaajuuden selvittämiseksi joudutaan selvittämään laitteelle asetettavat reaaliaikavaatimukset jo suunnittelun alkuvaiheessa.
Näyttöinä tulevat kyseeseen vain LCD-näytöt niiden muita näyttötyyppejä pienemmän virrankulutuksen takia.
Siipiratasanturi sijaitsee kölin etupuolella, jotta veden virtaus anturin kohdalla olisi mahdollisimman tasainen.
[versio 1.6, 1996/03/10 20:08:32] [Lähetä palautetta Laurille]